Kesäkuu on tuonut mukanaan valoa, vihreyttä, toivoa ja lohdutusta pitkältä tuntuneen koronakevään jälkeen. Elämä tuntuu normalisoituvan, kun rajoituksia vapautetaan ja uutisissakin pääpaino alkaa olemaan muissa asioissa. Kevään tapahtumien jälkeiset vaikutukset tulevat tosin näkymään yhteiskunnassamme vielä pitkään. Nuorten aikuisten tuen tarve itsenäistymiseen on jo ennen korona-aikaa ollut ilmeinen, mutta lisääntyneen yleisen epävarmuuden ja epävakaan taloudellisen tilanteen vuoksi ennustan, että tuen tarve ei tule tulevaisuudessa ainakaan vähenemään.
Osallistuin tänä keväänä TUAS-toiminnan edustajana nuorten aikuisten itsenäistymisen strategiaprosessin suunnitteluun SPR:n Helsingin Nuorten Turvatalon johtajan Miki Mielosen kutsumana. Ydintyöryhmä koostui 12:sta nuorten aikuisten kysymykset hyvin tuntevasta ammattilaisesta, jotka työskentelevät eri puolella Suomea ja eri sektoreilla. Työpajoissa pohdittiin vastauksia mm. kysymyksiin, kuka on itsenäistyvä nuori aikuinen, mitä on itsenäistymisen tukeminen ja minkä pitäisi muuttua, jotta palvelut kohtaisivat itsenäistyvien nuorten tarpeet. Strategiatyöskentely pakotti sanoittamaan niitä asioita ja ilmiöitä, joita me näemme nuorten aikuisten elämissä ja miettimään konkreettisia askeleita asioiden eteenpäin viemiseksi. Yksi strategiatyöryhmän pääviesteistä on, että haluamme korostaa nuoren aikuisuuden erityisyyttä ja nostaa nuorten aikuisten itsenäistymisvaiheen omaksi nivelvaiheekseen. Mutta miksi se kannattaa? Mitkä asiat tekevät itsenäistymisvaiheesta erityisen?
Nuori aikuisuus pitää sisällään monia samanaikaisia elämänmuutoksia. Suomalaiset 18-29-vuotiaat itsenäistyvät lapsuudenkodeistaan muihin Euroopan maihin verrattuna aikaisin ja alkavat sen myötä hoitamaan asioitaan taloudesta ja kodinhoidosta lähtien. Samaan aikaan he hakeutuvat joko jatko-opintoihin, työelämään tai jopa molempiin, aloittavat ehkä seurustelusuhteita, perustavat perheitä sekä etsivät omaa identiteettiään ulkoa tulevien suorituspaineiden alla. Nuoret aikuiset elävät siis sellaista elämänvaihetta, jossa he tekevät monet heidän tulevaisuuttaan koskevat valinnat ja ratkaisut, joilla on vaikutusta ei vain nuoriin aikuisiin yksilöinä, vaan myös koko yhteiskunnan hyvinvointiin.
Jopa näin tiivistetysti esitettynä nuori aikuisuus on siis melkoinen paketti pitää koossa. Nuoren aikuisuuden tukeminen kannattaa, sillä vaiherikkaassa elämänvaiheessa myös ongelmat kasautuvat helposti. Onneksi useimmilla on tukenaan perhe tai muu lähiverkosto, jolta kysyä apua ja tukea pienimmänkin hädän hetkellä. Ja onneksi apua ja tukea on mahdollista saada myös lähiverkoston ulkopuolelta esimerkiksi vapaaehtoisen tukihenkilön tai ammatillisen avun muodossa. Joskus pienelläkin avunannolla on suuri ja elämänmittainen vaikutus, kun se on ajoittunut juuri oikeaan aikaan.
Syksystä ei kukaan osaa vielä sanoa varmuudella, mitä se tuo tullessaan. Opiskelut kuitenkin alkavat tavalla tai toisella, nuoria itsenäistyy ja muuttaa omilleen aivan varmasti, ja nuoreen aikuisuuteen liittyvät haaveet ja haasteet tulevat olemaan ajankohtaisia jatkossakin. Myös TUAS-toiminta jatkaa nyt ja syksyllä itsenäistyvien nuorten kanssa työskentelyä yhdessä loistavien vapaaehtoisen tukihenkilöidensä ja yhteistyökumppaneidensa kanssa osana 140-vuotista yhdistyksen historiaa. Pystymme yhdessä antamaan nuorille aikuisille toivoa valoisasta tulevaisuudesta ja mahdollistamaan paremman huomisen meille kaikille!
Aurinkoista juhannusta ja lämpimiä kesäpäiviä!
Kirjoittaja:
Ansku Alanko
Vapaaehtoistyön koordinaattori, TUAS-toiminta
