Senioripysäkki on auttanut jälleen vuonna 2019 lukuisia 60 + vuotiaita parisuhteen hankaluuksista sekä avio- ja avoeroista selviämisessä. Yksilöohjaus ja ryhmämuotoinen vertaistuki ovat tuoneet myös Liisalle ja Maijalle uusia näkökulmia ja ystäviä. He kertovat nyt tarinansa, jotka ovat erilaisia, mutta joiden molempien keskiössä ovat satuttavat ihmissuhteet.
Jumissa oleva liitto
– Pahinta on hellyyden puute. Hellyyttä ja lempeää kosketusta ei ole ollut välillämme enää vuosikymmeniin, Liisa kertoo.
Hän meni miehensä kanssa naimisiin vuonna 1980. Avioliitosta on hävinnyt vuosien saatossa rakkaus ja sitä leimaa myös arvostuksen puute. Liisan mukaan hänellä ei ole puolisonsa kanssa enää mitään yhteistä. He eivät keskustele mistään tärkeistä asioista eivätkä tee mitään yhdessä. Parisuhde on umpikujassa, ja siitä on hankala löytää ulospääsyä. Tilanne on Liisalle raastava.
– Nähdessäni lehtijutun Turun Kaupunkilähetyksen Senioripysäkki-toiminnasta, päätin ottaa yhteyttä, sillä tuntui siltä, että tätä kautta voisin vihdoin päästä purkamaan tunteitani.
Liisalla ja hänen miehellään on lapsia, jotka tietävät vanhempiensa keskinäisten välien olevan kireät. Liisa ei kuitenkaan halua kaataa ongelmia lasten harteille. Siksi Senioripysäkiltä saatu tuki ja kannustus onkin ollut korvaamatonta.
– Olen paljon tekemisissä lasteni perheiden kanssa ja hoidan lastenlapsiani. He tuovat minulle paljon iloa ja sisältöä elämään ja ovat toisaalta olleet eräs syy siihen, etten ole lähtenyt avioliitosta. En tiedä, miten suhteeni lapsiin muuttuisivat jos eroaisimme.
Senioripysäkin ohjaajan kanssa käydyt yksilökeskustelut ovat lievittäneet Liisan kokemaa yksinäisyyden tunnetta. Se, että joku kuuntelee ja ottaa vastaan vaikean elämäntilanteen tuottamat tunnekuohut arvostelematta on voimauttanut häntä. Senioripysäkillä hän on kokenut saaneensa lisää itseluottamusta ja omanarvontunto on parantunut.
– Jokaisen asiakkaan kohdalla mietitään, minkälainen apu palvelisi parhaiten juuri hänen yksilöllisiä tarpeitaan. Alkuhaastattelu on tärkeä, sillä sen avulla saadaan kokonaiskäsitys siitä, millainen asiakkaan elämäntilanne on ja miten voisimme häntä parhaiten auttaa. Esimerkiksi ryhmämuotoinen tuki sopii osalle ihmisistä, mutta kaikki eivät pysty tai halua jakaa kokemuksiaan suuremmalle joukolle. Silloin yksilömuotoinen tuki on paras ratkaisu. Tapaamisiin voi tulla joko yksin tai yhdessä puolison kanssa, kertoo Senioripysäkki-ohjaaja Terttu Vieri.
Ryhmät tarjoavat vertaistukea
Yksilömuotoisen tuen lisäksi Senioripysäkki tarjoaa myös mahdollisuuksia ryhmämuotoiseen tukeen. Ryhmät kokoontuvat yleensä noin 15 kertaa ja niitä ohjaa aina ammattilainen. Ryhmät kootaan siten, että ryhmäläisillä on samantyyppistä elämänkokemusta, mikä helpottaa asioiden jakamista ja vertaistuen antamista, mutta toisaalta erojakin löytyy. Periaatteena on, etteivät ryhmiin tulevat henkilöt tunne toisiaan etukäteen, vaan voivat tutustua niin sanotusti puhtaalta pöydältä.
Vuonna 2019 parisuhdeongelmiin liittyviin haasteisiin kehitettiin myös uudenlaista tukea Minulla on väliä! -hankkeessa, jota rahoitti Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö. Esimerkiksi oma vertaistukiryhmä, niin eron kokeneille kuin vaikeissa parisuhteissa elävillekin, kokoontui keväällä.
Syksyllä käynnistyi myös vapaaehtoisen ohjaamana Fisherin eroseminaari, johon voi osallistua missä tahansa vaiheessa eroprosessia tai sen jälkeen. Seminaarikertoja on kymmenen ja niissä käsitellään erilaisia teemoja kuten vihan läpikäymistä, yksinäisyyttä ja seksiä.
Senioripysäkki on lisäksi mukana Turussa toimivassa Eroauttajat -verkostossa. Verkostoyhteistyönä toteutettiin keväällä ja syksyllä Puhutaan erosta -infoillat. Senioripysäkki nosti infoillan teemassaan esiin 60+ -vuotiaiden parisuhteen haasteet ja erot. Illan aikana kuultiin eronneiden kokemuksia erosta selviämisestä ja siitä mistä saada tarvittaessa tukea uudessa elämänvaiheessa. Marraskuussa puolestaan järjestettiin yhdessä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Perheasiain neuvottelukeskuksen ja Diakoniakeskuksen kanssa K-60 asiaa parisuhteesta -seminaaripäivä, jossa osallistujia oli n. 60.
Vainoamisen ja narsismin uhrina
Ryhmien ja eroseminaarin tarjoamaa tukea on hyödyntänyt myös Maija, jonka kymmenen vuotta kestänyt ja ristiriitojen sävyttämä parisuhde päättyi lopulta eroon. Hän ei ollut puolisonsa kanssa naimisissa eikä asunut edes samassa kaupungissa, mutta yhteisiin vuosiin mahtui silti paljon. Eroaminen teki kipeää. Suhdetta varjostivat puolison entisen vaimon sekä hänen aikuisen tyttärensä käytös Maijaa kohtaan. Ex-vaimon harjoittama vainoaminen meni niin pitkälle, että Maija haki lopulta hänelle lähestymiskieltoa. Vaikeudet eivät kuitenkaan loppuneet siihen, vaan sen jälkeen puolison tyttären toiminta kärjistyi.
– Entinen puolisoni on hyvä mies, mutta hän meni lähes poikkeuksetta ristiriitatilanteissa tyttärensä puolelle. Hän ei pystynyt muuhun. Tytär osasi manipuloida isäänsä taitavasti ja sai helposti tahtonsa läpi. Hän ei koskaan hyväksynyt suhdettamme eikä sitä, että olin hänen isälleen tärkeä, Maija kertoo.
Hän uskoo suhteen jatkuneen pitkään, sillä eri paikkakunnilla asuminen toi siihen väljyyttä. Kun yhdessä ei oltu jatkuvasti, oli helpompi sietää myös hankaluuksia. Puolison tyttären käytös Maijaa kohtaan oli arvaamatonta. Hän saattoi yhtenä hetkenä olla Maijalle suorastaan ystävällinen, mutta seuraavalla viikolla suorastaan kieltäytyä tapaamasta tätä. Lopulta Maija sai tilanteesta tarpeekseen ja ilmoitti puolisolleen haluavansa erota.
– Ero oli omalla tavallaan helpotus. Meillä ei vain ollut enää mahdollisuutta jatkaa. Koin jääväni tyttärelle jatkuvasti toiseksi. En ole entiselle puolisolleni katkera, ainoastaan surullinen siitä, että näin kävi.
Maija on saanut eroprosessissaan paljon apua myös Eroauttajat-verkoston kautta elämäänsä tulleelta ystävältä. Maijan mukaan uuden ystävän kanssa käydyt keskustelut ovat olleet äärimmäisen antoisia ja ne ovat antaneet hänelle runsaasti erilaisia näkökulmia asioihin. Hän kertoo Senioripysäkin keskusteluavun ja vertaistuen auttaneen häntä ymmärtämään entistä paremmin sitä, miten lapsuudesta puuttunut hellyys on ajanut häntä aikuisena epäterveisiin parisuhteisiin.
– Keskusteluryhmät ovat muodostaneet ympärilleni ikään kuin turvallisen ja välittävän lämpimän pesän. Olen erittäin onnellinen, että löysin tämän palvelun. Nyt voin taas sanoa nauttivani elämästä.
Liisan ja Maijan nimet on muutettu.
Teksti: Tiina Pitkänen
