Isoäitini viljeli aikoinaan puheessaan paljon sananlaskuja ja ehkä sen myötä itsellenikin tulee usein mieleen jokin tilanteeseen tai asiaan sopiva sananlasku. Sananlaskut ovat nostalgista ja elävää kansanperinnettä, mutta en ole tullut ennen ajatelleeksi niiden antia sen tarkemmin. Miettiessäni aihetta, josta halusin tässä nyt kirjoittaa, tuli mieleen sananlasku Oppia ikä kaikki! Oletan, että tällä sananlaskulla on pyritty kannustamaan ihmisiä oppimaan uusia asioita, koko ihmisiän ajan. Tämä on osuva sananlasku myös tähän aikaan, ja ehkä erityisesti juuri tähän aikaan, kun tekniikka kehittyy vauhdilla ja meidän ihmisten olisi jotenkin hyvä pysyä kehityksen kärryillä mukana.
Nykyään puhutaan elinikäisestä oppimisesta, vanha oppia ikä kaikki -sananlaskumme on siis jalostunut nykyaikaiseksi elinikäisen oppimisen ideaksi. Wikipedian mukaan elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan ideaa, jonka mukaan ihminen oppii koko ajan elämänsä ikävuosina, ja että ihmisen tulisi opiskella uutta koko ajan esimerkiksi työn ohella. Tiedämme, että nuoret oppivat asioita helposti, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta. Iän myötä oppiminen jopa helpottuu ja se on kokonaisvaltaisempaa, kun muistissa on asioita, joihin uuden tiedon voi yhdistää. Uuden taidon oppiminen edellyttää aina kuitenkin vähän uteliaisuutta ja uskallusta heittäytyä. Lisäksi tarvitaan myös jonkin verran kärsivällisyyttä, oppiminen kun usein tapahtuu yritysten ja erehdysten kautta. Uutta oppiessa saa onnistumisen kokemuksia sekä tunteen osallisuudesta ja siitä, että pysyy ajassa mukana.
Korona-aikaa eläessämme on etätyöhön ja opiskeluun siirtymisen myötä ollut paljon esillä termi digiloikka. Uudenlainen tilanne on tuonut tarvetta omaksua uudenlaisia digitaitoja nopealla tahdilla. Digiloikan edessä ovat olleet monet eri alojen työntekijät, kun työtehtäviä on tehty etätyönä. Digiloikalla on useilla työpaikoilla tarkoitettu erityisesti erilaisten etäyhteyksien käyttöönottoa kasvotusten tapahtuvien kontaktien sijaan.
Digiloikkaan ovat osallistuneet myös monet iäkkäät ihmiset esimerkiksi harrastustensa kautta. Keväällä monet perinteisiä harrastusryhmiä koordinoivat tahot muuttivat mahdollisuuksien mukaan tapaamiset etäyhteyksien avulla tapahtuviksi. Etäyhteydet antoivat mahdollisuuden jatkaa harrastustapaamisia ja siten mahdollistivat tärkeiden ihmiskontaktien ylläpidon. Samalla harrastajat oppivat uusia digitaitoja ja saivat onnistumisen iloa uuden taidon oppimisesta.
Olen jutellut tänä syksynä monen tällaisen etäyhteyksiin harrastusten kautta tutustuneen yli 70-vuotiaan henkilön kanssa. Joillakin on ollut jo ennestään kiinnostus tietotekniikkaan ja etäyhteydet toivat mielenkiintoisen uuden tavan olla yhteydessä ihmisiin. Monilla oli kuitenkin alussa epävarmuutta ja vähän pelkoakin liittyen uudenlaisen tekniikan käyttämiseen. Suurimman digiloikan ottaneet ovat kertoneet huomanneensa nyt kokemustensa kautta etäyhteyksien aivan uudet mahdollisuudet omassa elämässään.
Etätapaamiset perinteisten kasvotusten tapaamisten rinnalla ovat tuoneet uudenlaisia mahdollisuuksia luoda ja ylläpitää kontakteja muihin. Etäyhteyksien avulla tapahtuva toiminta mahdollistaa yhteyden luomisen ja esim. vertaistuen hyödyntämisen kaukanakin toisistaan asuvien ihmisten välillä. Monelle iloa ovat tuoneet myös videoyhteyden avulla tapahtuneet kohtaamiset kaukana asuvien sukulaisten ja ystävien kanssa. Etäyhteyksien käytön opettelulla voi varautua tulevaisuuden varalle, etteivät esimerkiksi liikkumisongelmat estä vuorovaikutusta muiden kanssa.
Myös meillä Turun Kaupunkilähetys ry:ssä järjestetään ikäihmisille sekä etäryhmätoimintaa että etäkahvihetkiä ja tarvittaessa opastetaan etävideoyhteyden käyttöön. Jos tietotekniikan käyttö on ollut ennestään vähäistä, niin etäyhteyksien opettelu voi kuulostaa vaikealta. Digitukea on nyt tässä ajassa kuitenkin paljon tarjolla. Etäyhteyksien avulla tapahtuvassa toiminnassamme on ollut mukana jo monia, joilla tietotekniikan käyttäminen on ollut ennestään hyvin vähäistä, ja he kaikki ovat oppineet etäyhteyksien käytön. Yhden viime keväänä suuren digiloikan tehneen yli 70-vuotiaan henkilön sanoin rohkaisenkin kaikkia: ”Kannattaa lähteä mukaan ilman ennakkoluuloja!”
kirjoittaja:
Päivi Rouvali
hankevastaava, LyhytDigi-hanke
asiantuntija, Järjestösotehanke 113
