Tein geronomi opintoihini liittyvän viimeisen johtamisen ja kehittämisen harjoittelun Tukenasi ry:n Senioripysäkillä. Järjestötyö on minulle täysin uusi maailma, josta halusin oppia lisää. Geronomin opinnoissa perehdytään ikääntymiseen ja ikääntyneiden palveluihin useista eri näkökulmista. Aikaisemmissa töissäni ikääntyneiden parissa työskentely on ollut paljolti erilaisten toimintojen suorittamista, kuntouttamista tai hoitotyötä. Työ on pohjautunut ikääntyneen toimintakykyyn, sen rajoitteisiin tai toimintakyvyn arviointiin erilaisilla mittareilla tai toiminnoilla. Tässä harjoittelussa ei ole ollut suorittamista, enkä ole tarvinnut välineitä tai mittareita. Olen oppinut ihmisten kohtaamista ja läsnäoloa. Järjestötyössä Tukenasi ry:llä merkittävin työväline on oma persoona, ja omat vuorovaikutus- ja kohtaamistaidot.
Meidän yhteiskuntamme lokeroi ikääntyneet helposti yhdeksi ikääntyneiden ryhmäksi, jossa ihminen nähdään lähinnä toimintakykynsä kautta. Ikääntyneiden joukossa on kuitenkin ihmisiä jopa kolmesta sukupolvesta ja tilanteet ovat täysin erilaisia. Harjoittelussa järjestötyössä Tukenasi ry:llä koen päässeeni parhaiten näkemään ikääntymisen moninaisuutta ja erilaisuutta. Harjoittelu on tuonut minulle paljon uutta näkemystä ja näkökulmia ikääntymiseen ja siihen liittyviin elämäntilanteisiin. Olen myös pohtinut omaa ammatillisuuttani, sen rajallisuutta ja keskeneräisyyttä. Paljon on vielä opittavaa eikä ihminen ei ole koskaan valmis, voimme oppia koko elämämme ajan, jos kiinnostusta ja uteliaisuutta uusiin asioihin riittää.
Erilaisilla teorioilla voidaan selittää ja ymmärtää asioita, joita ihminen käy läpi elämänsä aikana. Gerontologista osaamista tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää ikääntymiseen liittyvät prosessit ja erityistarpeet. Teorioilla ei kuitenkaan voida vaikuttaa niihin tunteisiin, joita ihmisellä muuttuneessa tilanteessa on, ei voida ottaa pois pahaa oloa tai yksinäisyyttä. Kohtaamista on vaikeaa opettaa, se täytyy oppia käytännössä. Tässä viimeisessä harjoittelussa on korostunut kohtaaminen ja läsnäolo. Kohtaamisissa ihmisiä on kuunneltu, ja annettu aikaa ilman minuutti aikataulua.
Senioripysäkillä olen kohdannut ihmisiä tilanteissa, joissa minulle on tullut tunne, että jään sanattomaksi. Olen pohtinut osaanko tukea vaikeassa elämänmuutostilanteessa? Riittääkö ammattitaitoni? Mitä voi sanoa ikääntyneelle, joka on menettänyt läheisen, tai ihmiselle, joka kokee olevansa yksinäinen ja tarpeeton? Suorittaja sisälläni jää neuvottomaksi, kun ei ole toimenpiteitä, joilla tilanteen voi korjata.
Harjoittelussa on näyttäytynyt kuitenkin vahvasti ilo ja toivo. Vaikeistakin tilanteista on selvitty, elämään on saatu sisältöä ja merkitystä. Joillekin se on tapahtunut ryhmässä, toiselle tukihenkilön myötä tai vertaistuen avulla. Vaikka ihmisillä olisi samanlaisia elämäntilanteita, kokemusmaailma on kuitenkin jokaisella oma ja erilainen. Onkin hyvä, että Senioripysäkillä tukea tarjotaan erilaisilla tavoilla, jolloin on mahdollista löytää jokaiselle sopiva tuen muoto.
Vapaaehtoisten tekemä työ Tukenasi ry:llä on antanut minulle aivan uuden kuvan vapaaehtoistyön merkityksellisyydestä. Ikääntynyt jää helposti yksin vaikeassa tilanteessa, koska tukea on tarjolla vähän. On ollut häkellyttävää huomata, kuinka iso merkitys vapaaehtoiselta saadusta tuesta on ollut ja kuinka suuria muutoksia tuettavien elämässä on tapahtunut. Senioripysäkin vapaaehtoisilla on kaiken kokemuksensa myötä valtavasti osaamista ja pystyvyyttä, mutta myös halua vaikuttaa asioihin, halu tukea ja auttaa. Yhteiskuntamme pitäisi herätä kaikkiin niihin mahdollisuuksiin, joita ikääntyminen tuo tullessaan, eikä nähdä pelkästään ikääntymisen haasteita.
Olen ollut vaikuttunut siitä, kuinka paljon järjestötyö on vaikuttanut yhteiskunnallisesti. Tärkeitä, tänä päivänä itsestään selviä palveluita on aloitettu juuri järjestöjen toimesta. Tukenasi ry:llä työ on erittäin ammattimaista ja tarjolla on tukea, joka todella on tarpeen ja sen vaikuttavuus on suurta. Ympärillä vallitsevia olosuhteita seurataan ja toimintaa kehitetään koko ajan, nopeastikin. Uusia asioita kokeillaan rohkeasti ja työtä tehdään suurella sydämellä halusta auttaa tuen tarpeessa olevia ihmisiä.
Ennen opintoja minulla oli tarkat suunnitelmat missä tulen työskentelemään, enkä ollut koskaan nähnyt järjestötyötä vaihtoehtona itselleni. Päästyäni tutustumaan järjestömaailmaan kaikki suunnitelmani muuttuivat. Sattuman kautta päädyin Tukenasi ry:lle ja aloitin harjoittelun jälkeen työskentelyn uudessa osallistujasta toimijaksi -hankkeessa hankekoordinaattorina. Olen kiitollinen sattumasta, joka minut tänne toi. On todella hieno kokemus päästä kehittämään uutta toimintaa yhdessä hankkeessa mukana olevien kanssa. Odotan mielenkiinnolla, mitä kaikkea tämä tuo tullessaan. Aikaisemmissa töissäni usein tuntui siltä, että vastassa oli paljon erilaisia rajoituksia, joista yritettiin selvitä. Nyt tuntuu siltä, että edessä onkin paljon mahdollisuuksia, joihin tarttua.
Kirjoittaja:
Mari Niskakoski
hankekoordinaattori, Osallistujasta toimijaksi -hanke