Martta Kujala opiskelee sosiaalityötä Turun yliopistossa. Vapaaehtoistyö TUAS-toiminnassa on antanut hänelle konkretiaa opintoihin ja koetellut korkean paikan kammoa.
Sosiaalityön opiskelija Martta Kujala, 27, etsi jonkin aikaa paikkaa, jossa tehdä vapaaehtoistyötä.
Nuorempana hän oli harrastanut innokkaasti partiota, mutta opiskelun vuoksi sitoutuminen harrastukseen vaikeutui. Nuorten kanssa toimiminen kuitenkin kiinnosti edelleen. Martta ehti kokeilla aluksi toistakin yhdistystä, mutta opiskelukaveri suositteli Tukenasi-yhdistystä.
– Kaverini kehut osuivat oikeaan. Täällä on hyvä meininki ja tuntuu, että tekee tärkeää työtä. Lisäksi työntekijöiltä saa tukea koko ajan. Heihin on helppo ottaa yhteyttä, jos jokin askarruttaa, Martta kertoo.
Maaliskuussa 2021 Martta sai ensimmäisen tukinuorensa. TUAS-toiminta on tuetun asumisen toimintaa, jossa itsenäistä elämää aloittava nuori saa tukea arkeensa turvalliselta aikuiselta.
Tukinuorensa kanssa Martta on muun muassa leiponut, laittanut ruokaa, käynyt kävelyillä ja pelannut frisbeegolfia.
– Tukinuoreni on kertonut avoimesti, mitä haluaisi tehdä, ja olemme toteuttaneet hänen ideoitaan.
Vapaaehtoisen ei siis tarvitse osata ihmeitä. Omaa vapaaehtoistyötään pystyy myös räätälöimään jonkin verran.
Koska Martta kouluttautuu sosiaalialalle, hän mielellään auttaa nuorta tarvittaessa myös virallisemmissa asioissa. Useimmiten tuettavat nuoret käyvät virallisia asioita läpi yhdistyksen työntekijöiden kanssa.
– Ne kuuluvat kuitenkin myös omaan alaani, joten olen ilmoittanut halustani auttaa esimerkiksi Kelan kaavakkeiden kanssa.
Nuoruus voi olla vahvuus
Usein vapaaehtoiset ovat selvästi vanhempia kuin tukinuoret. Martan ja hänen tukinuorensa välillä on ikäeroa tavallista vähemmän. Joskus sekin voi olla etu.
– Saan helposti kontaktin nuorten ajatusmaailmaan. Pystyn tekemään tukisuhteesta aika vaivattoman ja rennon.
Martta ei suoranaisesti sovella yliopistossa oppimiaan asioita tukisuhteeseen, mutta vapaaehtoistyö on tuonut opiskeluihin konkretiaa.
Opinnot vievät Marttaa kohti sosiaalityöntekijän ammattia. Hän iloitsee siitä, että saa jo ennen valmistumistaan erilaista kokemusta nuorten kanssa työskentelystä.
– Vapaaehtoistyö laajentaa perspektiiviä nuorten elämään. Työelämässä nuoriin ei ole ehkä aikaa tutustua samalla tavalla.
Ammattiroolissa ei myöskään välttämättä onnistu olemaan rento ja luonteva. Monet nuoret saattavat kokea viranomaiset tenttaaviksi ja tiukoiksi.
– Luulen, että kokemus vapaaehtoistyöstä tuo myös työrooliin rentoutta. Toivon, etten valmistumisen jälkeen olisi töissä niin hirveän virallinen.
Opiskelija hyötyy vapaaehtoistyöstä
Moni opiskelija lähtee mukaan ainejärjestöihin tai muihin opiskelijajärjestöihin. Martan mielestä vapaaehtoistyö on hyvä vaihtoehto, jos haluaa mielekästä tekemistä opintojen oheen.
– TUAS-toiminnan vapaaehtoisena näkee konkreettisesti työnsä tuloksen ja pystyy luomaan aikataulunsa itse.
Martta uskoo, että vapaaehtoisena työskentelystä on hyötyä muidenkin alojen opiskelijoille. Hän mainitsee esimerkkinä monipuoliset koulutukset, joita Tukenasi-yhdistys järjestää vapaaehtoisille.
Opiskelijaelämä on usein intensiivistä ja monesti vapaa-aikakin liittyy opintoihin ja opiskelijarientoihin. Martan mielestä on hyvä hakea kokemuksia myös opintojen ulkopuolelta.
– Opiskelijat ovat yleensä samassa elämäntilanteessa. Vapaaehtoistyössä voi tutustua erilaisiin ihmisiin.
Usein vapaaehtoinen myös oppii tukinuoreltaan. Martalla on tästä konkreettinen esimerkki. Kesällä hän vieraili tukinuorensa kanssa seikkailupuistossa, jossa piti kiipeillä köysiradoilla.
– Meidän tukisuhteemme kääntyi toisinpäin. Minulla on todella paha korkeanpaikankammo. Tukinuoreni taas menee ja tekee. Hän oli todella kannustava ja osoitti esimerkillään, miten eletään hetkessä, Martta kertoo.
Teksti Laura Hallamaa
Kuva Suvi Elo