Millaista on yhdistää vapaaehtoistyö osaksi opintoja? Oma Koutseina toimivat Turun ammattikorkeakoulun toisen vuoden sosionomiopiskelijat Jemina Hovi ja Laura Pirttiperä kertovat kokemuksistaan.
– Koutsaus on ollut todella antoisaa ja opettavaista. Se on ehdottomasti antanut enemmän kuin on ottanut, sanovat Hovi ja Pirttiperä, jotka suorittavat koutsauksen ohella sosionomiopintoihinsa kuuluvaa Vapaaehtoistyön opintojaksoa. Jakson tarkoituksena on oppia vapaaehtoistyön periaatteet ja merkitys sekä rooli yhteiskunnan palvelujärjestelmässä.
Hovilla on koutsausta takanaan jo puolitoista vuotta, Pirttiperällä muutamia kuukausia. Molemmat kertovat viihtyneensä vapaaehtoistyössä erinomaisesti. Koutsattavien kanssa löytyi nopeasti yhteinen sävel ja työ tuntuu merkitykselliseltä. Nuoren kanssa ollessaan he kokevat itsensä ennen kaikkea juuri koutseiksi, vaikka opinnot kulkevat taustalla mukana.
– Pidämme koutsaustapaamisista tuntikirjanpitoa ja pohdimme omaa oppimista ja kehittymistä. Nuorelle olemme kuitenkin aina sataprosenttisesti läsnä ja keskitymme heidän asioihinsa. Reflektointi tapahtuu myöhemmin.
Kumpikaan opiskelijoista ei tuntenut Tukenasi ry:n toimintaa entuudestaan, vaan he kuulivat siitä ensimmäistä kertaa oppilaitoksen järjestämässä infossa. Yhdistyksen vapaaehtoistyö jäi molempien mieleen positiivisena esimerkkinä pidempikestoisesta toiminnasta, jossa pääsee aidosti tutustumaan tuettavaan nuoreen ja kulkemaan hänen rinnallaan.
– Ajattelen, että Oma Koutsina toimiminen antaa valtavan hyvän pohjan sosionomin ammattiin, sillä tässä on päässyt kokemaan ja tekemään käytännön asioita sekä oppimaan kohtaamistyötä. Tästä on varmasti etua hakiessamme oman alan töitä, ja esimerkiksi työharjoitteluihinkin on matalampi kynnys lähteä tämän kokemuksen myötä. Koutsauksessa pystyy peilaamaan käytäntöön opinnoissa esiin tulevia teoreettisia asioita, pohtii Hovi.
Myös Pirttiperä kertoo koutsauksen tarjonneen katsauksen siihen, minkälaista sosiaalialan työ voisi olla.
– Koen itseluottamuksen ja varmuuden kasvaneen tämän vapaaehtoistyökokemuksen myötä. Olen myös oppinut, että kohtaamistyössä tärkeintä on olla oma itsensä ja se riittää.
Koutsauksessa on tehty nuorten kanssa monipuolisesti erilaisia asioita. Pirttiperä kertoo, että he ovat esimerkiksi aikatauluttaneet yhdessä nuoren kanssa tämän opintoja, laatineet työhakemuksia ja hakeneet uutta passia. Hovi puolestaan on pohtinut nuoren kanssa tämän ammatillista suuntaa ja ollut tukena opiskelutehtävien tekemisessä sekä sopivan terapeutin etsinnässä.
Koutsit selvittävät myös nuorten kanssa esimerkiksi erilaisiin palveluihin pääsyä ja etuuksien hakemista. Hovi ja Pirttiperä kertovat sosiaalialan opintojen antaneen tähän välineitä, jotka ovat helpottaneet tiedonhakua ja ohjausta. Opinnoissaan he ovat myös saaneet tutustua ohjausmenetelmiin, jotka ovat olleet avuksi nuorten kanssa työskennellessä. Esimerkiksi motivoivan haastattelun ja avointen kysymysten kautta on ollut luontevaa auttaa nuoria hahmottamaan tilannettaan ja toiveitaan.
– Meille on opintojen myötä kertynyt tietoutta esimerkiksi palvelujärjestelmästä, ja tätä on voinut hyödyntää koutsauksessa, kun on yhdessä pohdittu mistä lähteä etsimään vastauksia nuorten kysymyksiin. Kaikkea ei ole tarvinnut opetella itse aivan alusta lähtien.
Pirttiperä kertoo olevansa erityisen vaikuttunut siitä, miten taitavasti koutsiparit on onnistuttu ”mätsäämään” yhteen.
– Vaikka olemme ihmisinä monin tavoin erilaisia, koutsaussuhteemme toimii erinomaisesti ja täydennämme toisiamme. Meidän on helppo olla yhdessä ja täydennämme toisiamme.
Molemmat opiskelevat koutsit iloitsevat Tukenasi ry:n tavasta kohdata vapaaehtoiset ja olla heidän tukenaan erilaisissa tilanteissa.
– Täällä puhe vapaaehtoistyön arvostuksesta ei jää vain sanahelinäksi, vaan näkyy konkreettisissa teoissa. Työntekijöihin saa tarvittaessa nopeasti yhteyden ja erilaisia koulutuksia järjestetään paljon. Tukenasi ry:llä saa kokea olevansa oikeasti tärkeä ja merkityksellinen osa yhteisöä.
Teksti: Tiina Pitkänen
Kuvat: Suvi Elo